Suomen viikinkiaikaisten taistelulajien liitto ry syntyi jaetusta halusta viedä suomalaista viikinkiaikaisen taistelun harrastusta eteenpäin ja ennen kaikkea lisätä seurojen välistä yhteistyötä. Ennen liiton perustamista oli toki pienimuotoisempia yhteistyökuvioita. Monilla seuroilla on jaettu syntyhistoria, joka toimii luontevana liimana niiden välillä. Lisäksi henkilökohtaisiin suhteisiin ja ystävyyteen perustuvaa yhteistyötä tehtiin ja tehdään laajalti. Todellista, kansallista kattojärjestöä ei kuitenkaan vielä kesällä 2024 ollut olemassa.
Samaisena kesänä 2024, vaahtopäisten tuoppien äärellä ja päivän taisteluiden jälkeen, asialle päätettiin tehdä jotain. Projektin alussa asenne oli kunnolliseen tapaan, "ei se ole kuin tehdä". Tekemään ryhdyttiinkin heti näytöskauden päätteeksi ja jo elokuun 24. päivänä pidetyssä kokouksessa päästiin yksimielisyyteen liiton perustamisen askelmerkeistä ja strategiasta. Näin saatiin tekemiselle suunta ja tarkoitus. Hyvä rytmi säilyi myös projektin edetessä. Syyskuun aikana liiton säännöt alkoivat saavuttaa lopullisen muotonsa ja keskusteluissa siirryttiin tekemään pohjatöitä liiton perustamisen jälkeiseen aikaan. Syksyn kääntyessä talveksi painopiste siirtyi entistä enemmän seurojen valmistelemiseen SVTL:n syntyä varten. Perustavat yhdistykset kävivät sisäisiä keskusteluja neuvoteltujen sääntöjen pohjalta, projektista tiedotettiin laajemmin useammille seuroille ja kiinnostuneita kutsuttiin mukaan perustajajäseniksi.
Lopulta vuoden vaihteesta kevääseen seuroissa tehtiin liiton perustamiseen liittyvät viralliset päätökset ja sääntömuutokset. Kaikki tämä työ kulminoitui vihdoin 13.04.2025 Pirkkalassa järjestettyyn Suomen viikinkiaikaisten taistelulajien liiton perustamiskokoukseen, jossa viiden yhdistyksen voimin vahvistettiin liitolle säännöt, valittiin hallitus ja allekirjoitettiin juhlallisin menoin SVTL:n perustamiskirja. Viikinkiaikaisten taistelulajien kansallinen kattojärjestö merkittiin yhdistysrekisteriin lopulta 05.05.2025, Patentti- ja rekisterihallituksen vaatiman pienen sääntöjen tarkentamisen jälkeen. Tästä koko tarina sitten alkaa.
Poliittinen-, ideologinen- ja uskonnollinen sitoutumattomuus, jäsenten välinen tasa-arvo, jäsentensä kanssa kilpailemattomuus ja jäsentensä toiminnan tukeminen.
"
4 §. Jäsenten oikeudet ja velvollisuudet
Liittokäräjillä on jokaisella varsinaisella jäsenellä yksi ääni. Varsinaisten jäsenten ääni- ja puheoikeutta käyttää kyseisen jäsenen asettama edustaja tai tämän ollessa estynyt, varaedustaja. Asetetun edustajan ja varaedustajan on oltava edustamansa yhdistyksen äänivaltaisia jäseniä, jotka edustamansa yhdistyksen kokous on valinnut edustajakseen tai varaedustajakseen. Edustajan ja varaedustajan on lisäksi oltava täysi-ikäisiä ja oikeustoimikelpoisia liittokäräjien järjestämispäivään mennessä. Kukin edustaja ja varaedustaja voi edustaa kerrallaan vain yhtä jäsenyhdistystä. Liiton hallituksen jäsenet valitaan varsinaisten edustajien joukosta 12 § mukaisesti.
...
"
Suomen viikinkiaikaisten taistelulajien liitto ry:ssä jokaisella jäsenyhdistyksellä on yhtäläinen valta. Liiton jäsenyhdistykset käyttävät valtaansa Liittokäräjillä, jossa kullakin jäsenyhdistyksellä on yksi ääni.
Liittokäräjät on SVTL:n yhdistyksen vuosikokous. Liitokäräjät on se elin, joka hyväksyy tai hylkää liiton tilinpäätöksen, toimintasuunitelman, tulo- ja menoarvion, taloussäännön, kurinpitosäännöt, valitsee seuraavan hallituksen, muuttaa liiton sääntöjä, jne. Liitokäräjillä jokaisella jäsenyhdistyksellä on yksi ääni ja sen puhe- ja äänioikeutta käyttää jäsenyhdistyksen asettama edustaja, tai tämän ollessa estynyt, varaedustaja.
Liittokäräjäedustaja ja varaedustaja ovat liiton jäsenyhdistyksen keskuudestaan valitsemat henkilöt, jotka jäsenyhdistys on valtuuttanut edustamaan itseään Liittokäräjillä. Kukin jäsenyhdistys saa asettaa vain yhden edustajan, sekä nimetä tälle varaedustajan. Edustaja ja varaedustaja ei lisäksi saa edustaa kuin yhtä jäsenyhdistystä kerrallaan.
Liiton asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu liittokäräjillä liiton jäsenyhdistysten asettamien liittokäräjäedustajien joukosta valitut puheenjohtaja sekä vähintään kaksi ja korkeintaan kahdeksan muuta varsinaista jäsentä. Hallituksen toimikausi on varsinaisten liittokäräjien välinen aika.