Läntisiä tyylisuuntia yhdistää pyrkimys autenttisilla varusteilla käytävään hallittuun kamppailuun. Vaikka kaveria ei ihan täysillä vättämättä lyödäkkään, on kyseessä ehdottomasti kontaktilaji. Käytetyt aseet ovat tietenkin tylppiä, kuten kaikissa lajeissamme. Terävillä temutessa kanssaharrastajat kävisivät nopeasti vähiin. "Western" ja sen eri versiot ovat varmasti harrastetuin viikinkiaikainen taistelulaji Suomessa. Ne hallitsevat erityisesti erilaisissa viikinki- ja keskiaikatapahtumissa järjestettävien ryhmätaisteluiden sääntöjä.
Rajatuimmat osuma-alueet. Esimerkiksi käsivarsiin ei näillä säännöillä lyödä ollenkaan. Rajatut osuma-alueet mahdollistavat harrastamisen hyvinkin kevyellä varustuksella. Muissa pohjoismaissa tämä tyyli tunnetaan yleisesti "oikeana" läntisenä tyylinä.
Tunnetaan myös nimellä Svea. Käytettävät osuma-alueet ovat hieman laajemmat kuin Kevyessä tyylissä. Esimerkiksi käsivarsien yläosat ovat osuma-alueita.
Laajemmat osuma-alueet ja suurempi sallittu tekniikkakirjo. Tämä tyylisuunta on kasvattanut tasaisesti suosiotaan myös Suomessa, koska se mahdollistaa kaikista läntisistä tyyleistä todenmukaisimmat tekniikat. Tunnetaan pohjoismaissa nimellä Havenstil.
Liiton jäsenyhdistykset ja muutkin kotimaiset seurat kokeilevat ja testailevat laajasti eri sääntökokonaisuuksia. Pääsääntöisesti suunta on ollut kohti sallivampia osuma-alueita ja laajempaa kirjoa sallittuja tekniikoita.